maanantai 7. maaliskuuta 2016

moottori

Moottorin osien tarkastus:



Sylinteriryhmä
sylinteriryhmä




  • sylintereiden kuluneisuus 
  • ylikokoporaus
  • hoonaus renkaille
  • runkolaakeri pesäkkeet
  • pesäkkeen mitta ja linja
  • öljykanavat
  • kannen tasopinta
  • kierteet ja katkenneet pultit
  • tiivistepinnat
  • pakkasproput



Sylinteriryhmä (märkäputki)
  • sylinteriputken "korkeus" lohkon tasoon nähden
  • nokka-akselin laakerit
  • tasapainoakseleiden laakerit
Kampiakseli
  • mittatarkastus
  • kiillotus
  • hionta
  • suoruuden tarkastus
  • päittäislaakerin pinta
  • öljykanavat
  • tasapainoitus
  • silmälaakeri
  • särötarkastus
Sylinterikansi
  • kansivalu
  • pinnan suoruus
  • öljykanavat
  • ohjaimen
  • ventiili-istukat
  • nokka-akselin laakerointi
  • kierteet ja pultit
  • etukammiot
  • vesipainokoe
Venttiilikoneisto
  • venttiilivarren kumit
  • halkeamat
  • paininkupit
  • keinuvivut
  • ohjain
  • kuluneisuus

venttiilikoneisto
venttiili
paininkupit
keinuvipu

Nokka-akseli
  • laakeripinta
  • nokkien kuluneisuus

nokka-akseli

Mäntä
  • mitta=> helmavälys
  • rengasurat
  • leikkautumat
  • nakutusjäljet
  • kiinnitys
  • männäntappi
  • lukitus

Mäntä ja kiertokanki


Kiertokanki
  • helan välys
  • tasapainotus
  • kaikki kanget saman painoisia
  • painopiste samassa kohdassa
Jakopää
  • hihnajakopää 
  • ketjujakopää
  • kiristin
  • laahaimet
jakopää


Öljypumppu
  • pumppuelementtien pinnat
  • paineventiilin jousi
  • imuputken sihti


Kasaaminen: 
  • osien, pulttien ja ruuvien järjestys
  • varaosien tilaus
  • uusien osien sopivuus
Sylinteriryhmä
  • runkolaakeri paikalleen
  • pultit kiinni (momenttiin)
  • kiertokangen laakerit paikalleen
  • mittaus=> välykset
  • kampiakseli paikalleen
  • öljy laakeripintoihin
  • päittäislaakerit paikalleen
  • päittäisvälyksen tarkastus
  • kampiakselin pyöritys
  • männän kiinnittäminen kiertokankeen
  • puristussovitteen tappi
  • uiva tappi
Täytösaste ilmaisee kuinka paljon ilmaa on sylinteriin saatu imutahdin aikana.

Täytösasteen nostaminen:
  • kanavien muotoilua
  • venttiilien halkasijamuutoksilla
  • imusarjan muutoksella
  • pakoputkiston muutoksella
Imuilman lämpötila:
  • kylmä ilma sisältää runsaasti happea
  • kylmä ilma hidastaa palamista
  • kuuma ilma lisää nakutusherkkyyttä
F = p x A

p=palamispaine
A=männän poikkipinta-ala

M= F x s

Pitkäiskuinen moottori?
Iskusuhde ks= s/D
D=sylinterin halkaisija

Kun s > D, moottori on pitkäiskuinen
Kun s< D, moottori on lyhytiskuinen


Polttoaineannoksen määrittäminen
Seossuhde määräytyy sisään imetyn ilman ja polttoaineen kertasyöttöannoksen mukaan.
  • mitataan (määritetään) sisäänimetty ilma
  • annostellaan polttoaine käyttötilanteen mukaan
  • suuttimen aukioloajan määräytyminen
  • perusaika käyrältä
  • käyttötilanteen mukaan lisäys tai vähennys
  • peruskartta on mitoitettu tietyille suutikoolle ja polttoaineen paineelle
Sytytysjärjestelmä

Sytytysenergia W1 (ensiöpuoli)
W1 = u1 x I1 x t1

u=jännite puolan ensiökelassa > ensiövirta ja puolan resistanssi
I=ensiövirta > ensiövirtapiirin vastukset
t=ensiövirran kulkuaika > katkojalaite (transistori)

W2 = u2 x I2 X t

u=palojännite
t=kipinän paloaika

Tulpan kipinän energian tarve W2
  • kipinävälin suuruus
  • seoksen pituus 
  • seoksen pyörteily

Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin.
Teho -> pyörintänopeus -> vääntömomentti

F= p x A
M= F x s
P= 2pii n x M

Sylinterin paine työtahdin aikana riippuu:
  • sisään suihkutetun polttoaineen määrästä
  • alkulämpötilasta
  • palamisen ajoituksesta
  • sytytyksen ajoitus
  • liian aikainen sytytys -> nakutus
  • liian myöhäinen sytytys -> alhainen teho, päästöt
Sytytysenergian lisääminen
  • sytytyspuolan "nopeus"
  • kipinäluku
  • suurtehopuolat

Pyörintänopeuden nosto:

F= m x a
m=massa
a=kiihtyvyys

Männän kiihtyvyysnopeus lisääntyvät pyörintänopeuden kasvaessa.

kiertokangen vetojännitys lisääntyy

Venttiilikoneiston edestakaisin liikkuvat massat

  • nostimet, paininkupit
  • venttiilit
  • työntötangot
  • keinuvivut
  • ventiilin jouset+lukkolautaset
Venttiilikoneistossa saatta kovilla kierroksilla kiihtyvyys olla jopa 200g.

Ventiilinsäätö
Vaihtoehdot
ruuvisäätö 
palasäätö
hydraulinen säätö
kiinteät paininkupit 


Sylinterikannen asennus:

Esivalmistelut

  • ventiilien säätö, jos mahdollista
  • imu- ja pakosarjan kiinnitys?
  • nokka-akseli(t) "jako asentoon" 
  • männät (kampiakseli) myös "j.asentoon"
  • kannen ohjaushihnat paikoilleen
  • takapinnan puhdistukset
  • kannentiivisteen tarkastus
                  - oikea tiiviste
                  - tiiviste oikeinpäin 
                  - kannentiivisteen vahvuus

Kansi paikalleen:

  • kannen nosto paikalleen siten, että se "loksahtaa" paikalleen *ei saa vedättää pulteilla*
  • pultit kevyesti öljyttyinä paikoilleen
                 - aluslevyt
                 - "pikkupultit"
  • kiristys ohjeen mukaan 
                 - momenttikiristys: loppuveto yhtäjaksoisesti
                 - astekiristys: 1-vaiheen (momentti) jälkeen lähtömerkki
                 - lopullinen astemäärä voidaan todeta lähtömerkin avulla

Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta

Nokka-akselin ajoituksen tarkastus 
  1. ykkösmäntä yläkuolokohtaan
  2. hihnapyörän merkki (YKK)
  3. tasoitetaan ventiilivälykset
  4. kierretään kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni => merkki hihnapyörään 
  5. kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni  => merkki hihnapyörään 
  6. kierretään kampiakseli takaisin yläkuolokohtaan 
  7. jos jako on paikallaan, ovat p ja i- merkit yhtä kaukana (samassa kulmassa) ykk-merkistä
                 - ruuvisäädöllä
                 - palasäädön tasaus välysmitalla
                     (0,25+0,15=0,40)


-moottorissa yksi nokka-akseli
  1. mäntä (1) yläkuolokohtaan 
  2. nokka-akseli sytytysasentoon 
                 - nokan kulma sama keskilinjaan 

  1. ajoitus nokka-akselin noston avulla ks. www.isokivijärvi.com                                     periaate: nokka avaa ventiiliä tietyn millimäärän kampiakselin tietyllä aste määrällä

F = m x a
- voiman suuruus riippuu massasta ja kiihtyvyydestä
       => edestakaisin voimien vaikutus 
               - mäntä
               - ventiilikoneisto
               - auton alusta

M = F x s  vääntömomentti=voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä
              
              - moottori => kampikoneisto
                                   keinuvivut
              - auton alusta 
              - voimansiirto  => hammaspyörät, vetoakseli, kardaani

P = m x 2pii x n   teho= momentti x pyörintänopeus x 2pii 
                                                     kulmanopeus W 
P = m x a x s x n x 2pii 

- voimalinja: kytkin => vaihteisto => vetopyörästö => vetoakseli (=> napavaihde) => pyörä 

- jousitus
- jarrut
- moottori
                                                       
Jännitys sigma=F/A        jännitys> voima/poikkipinta-ala

kappaleeseen kohdistuva veto tai puristus aiheuttaa jännityksen
- pulttiliitokset (pultin vetolujuus)
- jousitus 
- korirakenteet (suurlujuusteräkset)

Hitausmomentti:

J=m r

pyörimä massa m
massa keksipisteen säde r





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti