Kytkimen rakenne ja toiminta

Kytkimen tarkoitus on luoda yhteys moottorista vaihteistolle, kuten myös katkaista se tarvittaessa. Kytkinpoljin on yläasennossa ohjaamossa ja kytkin kytkettynä vauhtipyörään ja siten valmiina välittämään voimaa eteenpäin. Poljinta painattaessa kytkin saadaan irrotettua ja vaihdetta voidaan vaihtaa. Poljinta palauttaessa kytkin jälleen kytkeytyy ja voima välittyy vaihteen mukaisesti eteenpäin. Koska vauhtipyörä pyörii vinhasti, kytkinpoljin palautetaan rauhallisesti yläasentoon, jotta kytkeytyminen tapahtuu tasaisesti ja nykayksettä.

Kytkimiä on monenlaisia: 

• monilevykytkin
• keskipakokytkin
• kierrejousitettua yksi- tai kaksilevykytkimiä 
• lautas- tai levyjousitettu yksilevykytkin 

Kytkinlevyn tarkoitus on välittää moottorin voima vauhtipyörän kautta vaihteistoon. Se koostuu molemmin puolin olevista kitkapinnoista, jousista ja vaimennuspellistä (jonka virallista nimeä en juuri nyt muista). Rakenne eroaa toki kytkinlevystä riippuen. Kitkalevypintojen välissä voi olla eräänlainen aaltopelti, joka vaimentaa kytkemisestä aiheutuvia värinöitä levyn suuntaisella alalla. Kuvassa näkyvät jouset vaimentavat kytkeytymisestä aiheutuvaa värinää pyörimissuunnan mukaisesti.

Kytkin liittyy olennaisesti vauhtipyörään, joka on kiinnitetty moottorin kampiakseliin. Vauhtipyörän hammaskehää käyttää starttimoottori, jonka avulla auto käynnistetään. Vauhtipyörään varastoituu energiaa, joka hyödynnetään moottorin tyhjien tahtien ja kuolokohtien aikana. Nimeltään kaksimassavauhtipyörä on jaettu kahteen osaan, ensiö- ja toisiovauhtipyörään. Ensiövauhtipyörä kiinnittyy kampiakseliin ja toisiovauhtipyörä kytkimeen. Kaksimassavauhtipyörä helpottaa vaihteiden vaihtamista, suojaa voimansiirron osia, vähentää vaihteiston ääniä ja sallii moottorin pienemmät käyntinopeudet.