moottori

Moottorin osien tarkastus:



Sylinteriryhmä

sylinteriryhmä

• sylintereiden kuluneisuus 
• ylikokoporaus
• hoonaus renkaille
• runkolaakeri pesäkkeet
• pesäkkeen mitta ja linja
• öljykanavat
• kannen tasopinta
• kierteet ja katkenneet pultit
• tiivistepinnat
• pakkasproput

Sylinteriryhmä (märkäputki)

• sylinteriputken "korkeus" lohkon tasoon nähden
• nokka-akselin laakerit
• tasapainoakseleiden laakerit

Kampiakseli

• mittatarkastus
• kiillotus
• hionta
• suoruuden tarkastus
• päittäislaakerin pinta
• öljykanavat
• tasapainoitus
• silmälaakeri
• särötarkastus

Sylinterikansi

• kansivalu
• pinnan suoruus
• öljykanavat
• ohjaimen
• ventiili-istukat
• nokka-akselin laakerointi
• kierteet ja pultit
• etukammiot
• vesipainokoe

Venttiilikoneisto

• venttiilivarren kumit
• halkeamat
• paininkupit
• keinuvivut
• ohjain
• kuluneisuus

venttiilikoneisto

venttiili

paininkupit

keinuvipu

Nokka-akseli

• laakeripinta
• nokkien kuluneisuus

nokka-akseli

Mäntä

• mitta=> helmavälys
• rengasurat
• leikkautumat
• nakutusjäljet
• kiinnitys
• männäntappi
• lukitus

Mäntä ja kiertokanki

Kiertokanki

• helan välys
• tasapainotus
• kaikki kanget saman painoisia
• painopiste samassa kohdassa

Jakopää

• hihnajakopää 
• ketjujakopää
• kiristin
• laahaimet

jakopää

Öljypumppu

• pumppuelementtien pinnat
• paineventiilin jousi
• imuputken sihti

Kasaaminen: 

• osien, pulttien ja ruuvien järjestys
• varaosien tilaus
• uusien osien sopivuus

Sylinteriryhmä

• runkolaakeri paikalleen
• pultit kiinni (momenttiin)
• kiertokangen laakerit paikalleen
• mittaus=> välykset
• kampiakseli paikalleen
• öljy laakeripintoihin
• päittäislaakerit paikalleen
• päittäisvälyksen tarkastus
• kampiakselin pyöritys
• männän kiinnittäminen kiertokankeen
• puristussovitteen tappi
• uiva tappi

Täytösaste ilmaisee kuinka paljon ilmaa on sylinteriin saatu imutahdin aikana.

Täytösasteen nostaminen:

• kanavien muotoilua
• venttiilien halkasijamuutoksilla
• imusarjan muutoksella
• pakoputkiston muutoksella

Imuilman lämpötila:

• kylmä ilma sisältää runsaasti happea
• kylmä ilma hidastaa palamista
• kuuma ilma lisää nakutusherkkyyttä

F = p x A

p=palamispaine

A=männän poikkipinta-ala

M= F x s

Pitkäiskuinen moottori?

Iskusuhde ks= s/D

D=sylinterin halkaisija

Kun s > D, moottori on pitkäiskuinen

Kun s< D, moottori on lyhytiskuinen

Polttoaineannoksen määrittäminen

Seossuhde määräytyy sisään imetyn ilman ja polttoaineen kertasyöttöannoksen mukaan.

• mitataan (määritetään) sisäänimetty ilma
• annostellaan polttoaine käyttötilanteen mukaan
• suuttimen aukioloajan määräytyminen
• perusaika käyrältä
• käyttötilanteen mukaan lisäys tai vähennys
• peruskartta on mitoitettu tietyille suutikoolle ja polttoaineen paineelle

Sytytysjärjestelmä

Sytytysenergia W1 (ensiöpuoli)

W1 = u1 x I1 x t1

u=jännite puolan ensiökelassa > ensiövirta ja puolan resistanssi

I=ensiövirta > ensiövirtapiirin vastukset

t=ensiövirran kulkuaika > katkojalaite (transistori)

W2 = u2 x I2 X t2 

u=palojännite

t=kipinän paloaika

Tulpan kipinän energian tarve W2: 

• kipinävälin suuruus
• seoksen pituus 
• seoksen pyörteily

Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin.

Teho -> pyörintänopeus -> vääntömomentti

F= p x A

M= F x s

P= 2pii n x M

Sylinterin paine työtahdin aikana riippuu:

• sisään suihkutetun polttoaineen määrästä
• alkulämpötilasta
• palamisen ajoituksesta
• sytytyksen ajoitus
• liian aikainen sytytys -> nakutus
• liian myöhäinen sytytys -> alhainen teho, päästöt

Sytytysenergian lisääminen

• sytytyspuolan "nopeus"
• kipinäluku
• suurtehopuolat

Pyörintänopeuden nosto:

F= m x a

m=massa

a=kiihtyvyys

Männän kiihtyvyysnopeus lisääntyvät pyörintänopeuden kasvaessa.

kiertokangen vetojännitys lisääntyy

Venttiilikoneiston edestakaisin liikkuvat massat

• nostimet, paininkupit
• venttiilit
• työntötangot
• keinuvivut
• ventiilin jouset+lukkolautaset

Venttiilikoneistossa saatta kovilla kierroksilla kiihtyvyys olla jopa 200g.

Ventiilinsäätö
Vaihtoehdot
ruuvisäätö 
palasäätö
hydraulinen säätö
kiinteät paininkupit 


Sylinterikannen asennus:

Esivalmistelut

• ventiilien säätö, jos mahdollista
• imu- ja pakosarjan kiinnitys?
• nokka-akseli(t) "jako asentoon" 
• männät (kampiakseli) myös "j.asentoon"
• kannen ohjaushihnat paikoilleen
• takapinnan puhdistukset
• kannentiivisteen tarkastus

                  - oikea tiiviste

                  - tiiviste oikeinpäin 

                  - kannentiivisteen vahvuus

Kansi paikalleen:

• kannen nosto paikalleen siten, että se "loksahtaa" paikalleen *ei saa vedättää pulteilla*
• pultit kevyesti öljyttyinä paikoilleen

                 - aluslevyt

                 - "pikkupultit"

• kiristys ohjeen mukaan 

                 - momenttikiristys: loppuveto yhtäjaksoisesti

                 - astekiristys: 1-vaiheen (momentti) jälkeen lähtömerkki

                 - lopullinen astemäärä voidaan todeta lähtömerkin avulla

Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta

Nokka-akselin ajoituksen tarkastus 

1. ykkösmäntä yläkuolokohtaan
2. hihnapyörän merkki (YKK)
3. tasoitetaan ventiilivälykset
4. kierretään kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni => merkki hihnapyörään 
5. kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni  => merkki hihnapyörään 
6. kierretään kampiakseli takaisin yläkuolokohtaan 
7. jos jako on paikallaan, ovat p ja i- merkit yhtä kaukana (samassa kulmassa) ykk-merkistä

                 - ruuvisäädöllä

                 - palasäädön tasaus välysmitalla

                     (0,25+0,15=0,40)

-moottorissa yksi nokka-akseli

1. mäntä (1) yläkuolokohtaan 
2. nokka-akseli sytytysasentoon 

                 - nokan kulma sama keskilinjaan 

1. ajoitus nokka-akselin noston avulla ks. www.isokivijärvi.com                                     periaate: nokka avaa ventiiliä tietyn millimäärän kampiakselin tietyllä aste määrällä

F = m x a

- voiman suuruus riippuu massasta ja kiihtyvyydestä

       => edestakaisin voimien vaikutus 

               - mäntä

               - ventiilikoneisto

               - auton alusta

M = F x s  vääntömomentti=voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä

              

              - moottori => kampikoneisto

                                   keinuvivut

              - auton alusta 

              - voimansiirto  => hammaspyörät, vetoakseli, kardaani

P = m x 2pii x n   teho= momentti x pyörintänopeus x 2pii 

                                                     kulmanopeus W 

P = m x a x s x n x 2pii 

- voimalinja: kytkin => vaihteisto => vetopyörästö => vetoakseli (=> napavaihde) => pyörä 

- jousitus

- jarrut

- moottori

                                                       

Jännitys sigma=F/A        jännitys> voima/poikkipinta-ala

kappaleeseen kohdistuva veto tai puristus aiheuttaa jännityksen
- pulttiliitokset (pultin vetolujuus)
- jousitus 
- korirakenteet (suurlujuusteräkset)

Hitausmomentti:

J=m x r2 

pyörimä massa m
massa keksipisteen säde r